VIERAILU KULTAKESKUS OY:SSÄ

Tällä kertaa suuntasimme Sasky:n autot kohti Hämeenlinnaa.

Olin aloittanut tämän yritysvierailun kyselemisen jo viime vuoden lokakuun tienoilla ja asia jatkui edelleen tammikuussa.  

Sain suoran yhteyden Harri Pietilään (kiitos tästä) ja asia lähti rullaamaan kovalla vauhdilla. 

Käynti yrityksessä oli loistava ja ammattimaisesti toteutettu. Parhain tähän mennessä.

Lupa valokuvaukseen heltisi heti. "Kaikkihan on yleisesti tunnettua juttua" - oli heidän sanonta asiaan.

  

Tässä valmiita Scippendalen aterimia. Materiaalipaksuus noin 0,25 mm, jos muistan oikein?  

Aterimien varsien sisällä täytteenä on myrkytöntä, keraamista hartsia.



Työskentely vaatii tarkkuutta että keskittymistä.



Seuraavat kuvat:
ns. sulkeutuvia muotteja, mistä materiaali ei pääse pursuamaan ulso muotista. 

Kiillotuskone mihin mahtuu useampi lusikka.

Lisää järeitä koneita

Alla ns. "hehkutuskone" josta puuttuu happi.

Matkan varrelta bongattua kristallia?

Hopeaseppäosasto missä hääräili enää vain yksi seppä.


Laserhitsaus  (Olen kokeillut ja ei ole helppo)Laserhitsaus perustuu lasersäteeseen ja valoninfrapuna-aaltoalueen käyttöön.
Riittävän suuritehoisen lasersäteen tuottaa hiilidioksidi-, Nd:YAG-, diodi-, kuitu- tai kiekkolaser. Hitsaukseen käytettävän lasersäteen teho voi olla välillä 0,5–30 kW.Laserhitsaus on tarkkaa. Se mahdollistaa kapeat hitsit ja aiheuttaa hitsattaviin kappaleisiin vain pieniä muodonmuutoksia. Toisaalta se vaatii hitsattavilta kappaleilta tarkat sovitukset ja kiinnittimien käyttöä, joten sitä ei ole taloudellista käyttää yksittäisten kappaleiden liittämiseen.

Sormuksen sorvaamisvälineitä.

Yrityksen kultaseppä ja muotoilija, valmistunut Lahdesta
missä opettaa edelleen esim. Rhinoa.
Nyt koneella Matrix-ohjelma auki.

3D-tulostusta. Tulostin tulostaa sekä mallia että samalla rakentaa mallin alle tukiainetta minkä vuoksi tulostettavasta aihiosta näkyy vain osa. Kun aihio on tulostettu, liotetaan tukiosa pois jolloin jäljelle jää aihio josta aletaan muokkaamaan vahamallia tai ensin tehtävää metallista mallia ennen vahamuotin tekoa.

Yllä valmiita saumattomia sormuksenaihioita.
Oikella lähes eläkkeelle pääsevä pitkän linjan ammattilainen.
Hän kiinnitti tappeja ylioppilaslyyriin, sarjatyötä.

Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan kääty.

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) perustettiin valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin päätöksellä 28. tammikuuta 1919 korvaamaan samalla päivämäärällä keskeytetyn Vapaudenristin ritarikunnan toiminta.

Ritarikunta on sekä siviili- että sotilasritarikunta. Merkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Suurmestarina toimii tasavallan presidentti.

Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu yrjönristi, jonka keskuksessa on hopeinen ruusu (ks. Suomen vaakuna). Ristin sakaroiden välissä on Suomen leijonan pää kohotettuine miekkoineen.

KULTAKESKUKSEN HISTORIAA:

Kultakeskuksen juuret ulottuvat vuoteen 1897, kun kultaseppä Nestor Westerback perusti Helsinkiin kultasepänliikkeen.  

Kultakeskuksen tarina alkoi marraskuussa 1918, kun useat Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietarista palanneet eturivin kultasepät perustivat porilaisen kultaseppä Isak Sahan johdolla yhteisen yrityksen, Suomen Kultaseppien Keskus Osakeyhtiön.
Tehdas aloitti toimintansa Hämeenlinnassa keväällä 1921. Vuonna 1923 yhtiön nimi muuttui muotoon Kultakeskus Oy. Tehdas valmisti etupäässä hopeisia ja hopeoituja esineitä.

Hämeenlinnan valintaan tehtaan kotipaikaksi vaikutti ratkaisevasti sopivien tilojen löytyminen entisestä Schmausserin oluttehtaasta (Arvi Karistonkatu 2). Sinne kunnostettiin alakertaan konehalli, kultaus- ja hopeoimishuoneet, metallinpainajan huone, sulattamo ja työkaluviilaajan huone. Toiseen kerrokseen tuli hiomo, kiillottajan huone sekä erilaisia työhuoneita.

Vuoden 1931 lama-aika kosketti myös Kultakeskusta. Laman jälkeen toiminnan koko ajan laajentuessa tehdas päätti 1930-luvun lopulla korottaa osakepääomaansa kaksinkertaiseksi, kuuteen miljoonaan markkaan.

Tähän aikaan Kultakeskus oli Hämeenlinnan suurin veronmaksaja teollisuuslaitosten joukossa. Eino Westerbackin suvusta tuli Kultakeskus Oy:n omistaja vuonna 1955. Westerbackien suku omisti Helsingissä jo vuonna 1897 perustetun kultasepänliikkeen. Vuonna 1963 Westerback Oy ja Kultakeskus Oy yhdistettiin ja Westerbackin tuotanto siirtyi Hämeenlinnaan. Yhtiön nimeksi tuli Hopeakeskus Oy. Yhtiö ryhtyi 1960-luvun lopulla valmistelemaan muuttoa pois ydinkeskustasta, sillä yhtiön tontille ei mahtunut enää laajentamaan.

Yksi talon monipolvisen historian nimiä on Eino Westerback, joka rakennutti Hämeenlinnaan, Paroisille uuden, nykyaikaisen tehtaan, se valmistui 1975. Yrityksen nimi vaihdettiin taas Kultakeskus Oy:ksi.
Enimmillään työntekijämäärä oli noihin aikoihin n. 400 henkeä. Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Heikki S. Heikkilä ja Jaakko Heikkilä ostivat Kultakeskus Oy:n sen perustajasuvulta Westerbackeilta vuonna 1979.

Vuoteen 1975 asti kultatuotteet valmistettiin Helsingissä ja hopeatuotteet Hämeenlinnassa. Jaakko Heikkilä osti yrityksen kaikki osakkeet vuonna 1985 ja on siitä lähtien omistanut Kultakeskus Oy:n.

Alan muotoilu ja koristekuviot olivat varsin perinteisiä aina 1950-luvulle asti, jolloin Tapio Wirkkala aloitti Kultakeskuksen tuotannon uudistamisen.
Yhteistyö kesti vuodesta 1951 vuoteen 1985. Wirkkala suunnitteli Kultakeskukselle yli 600 hopea-, pronssi- ja tinatuotetta, mm. ruokailuvälinesarjoja, taideteollisuus- esineitä ja koruja.

KULTAKESKUS TÄNÄ PÄIVÄNÄ.

Kultakeskus Oy on Pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2012 n. 17 miljoonaa euroa ja yrityksen palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää.

Toimitusjohtajana vuodesta 1992 lähtien on toiminut Ilkka Ruohola. Yrityksellä on kaksi pääasiakasryhmää: jälleenmyyjät ja kuluttajat. Kultakeskuksella on vähittäisliikeasiakkaita Suomessa yli 500, Ruotsissa 80 ja Norjassa 30. Lisäksi vientiä on mm. Venäjälle ja Viroon. 

Kultakeskuksen tuotevalikoimiin kuuluvat korut, hopeiset korpustuotteet (kahvikalustot, kynttilänjalat, tarjottimet, kulhot, maljat), hopeiset ruokailuvälineet, tina-, pronssi- ja kristalliesineet, mitalit, pokaalit, ansiomerkit sekä teollisuudessa tarvittavat platinatuotteet.

Kultakeskus maahantuo myös kelloja. ( Candino, Festina, Police, Oris, Tommy Hilfiger, Eterna, Hugo Boss, Superdry, Scuderia Ferrari) 

Tuotanto jakautuu kahteen päätuotelinjaan; hopeatuotteisiin ja kultakoruihin. Vuonna 1983 alkoi Kultakeskuksessa vahva investoimisputki, joka jatkui 1990-luvun alkuun asti.
Täysin käsityövaltaista tuotantoa alettiin tällöin kehittää soveltuvin osin teollisemmaksi. Kultakeskus onkin hopean valmistuksen osalta yksi maailman moderneimpia tehtaita.

Vuonna 1989 Kultakeskus Oy osti vuodesta 1913 toimineen turkulaisen Auran Kultaseppä Oy:n, joka valmisti hopeisia ruokailuvälineitä, korpus-esineitä ja kultakoruja. Tehtaan tuotanto lopetettiin vuonna 1996 ja siirrettiin Turusta Hämeenlinnaan.
Vuonna 2000 Kultakeskus Oy osti Imatralaisen Jucka’s Designin, joka valmisti kultakoruja. 

Kultakeskus Oy vahvisti asemaansa pohjoismaiden suurimpana pöytähopeiden valmistajana ostettuaan vuonna 2008 turkulaisen Kultateollisuus Oy:n. Kultakeskus Oy:n pöytähopeamallisto täydentyi kahdella suositulla ruokailuvälinesarjalla Tähkä- ja Suomi-sarjalla.
Vuoden 2010 lopulla Kultakeskus Oy osti Suomen Rahapaja Oy:n palkitsemistuoteliiketoiminnan, joka käsittää kunnia- ja ansiomerkkejä sekä koruja.

Kultakeskuksen tuotteita:  http://www.kultakeskus.fi/tuotteet/  

TILLANDER OY AB SEKÄ SIROKORU OY - EXCURSIOMATKA NRO 2

Tänään teimme excursiomatkan nro 2.  Suuntana nyt Turku sekä Kaarina, kohteina Tillander Oy Ab sekä Sirokoru Oy.

Meitä lähti tällä kertaa liikkeelle pienempi porukka, mutta sitäkin innokkaampi. Halusimme kovasti nähdä miten Tillander Oy Ab eroaa Kalevalan Koru Oy:stä, missä kävinne muutamia viikkoja sitten?  Miten kultasepät hoitavat korut ja millainen miljöö Turussa sijaitsi?

Tästä blogista taisi tulla enemmänkin esitys yrityksistä kuin tehty yrityskäynti.
Sitä innostuu joskus :-)

Tillanderissa valitettavasti en voinut tai en edes kysynyt valokuvien ottamista, joten joudun nyt käyttämään nettikuvia sekä netistä löytämääni hyvää blogia, jonne tästä on linkki alla.

http://kaisanmukana.blogspot.fi/2013/07/timantteja-konepajasta.html

Itse Tillander-nimi herättää monessa erilaisia fiiliksiä, kunnioitusta tai mennyttä romantiikkaa sillä Suomessa on 4 Tillander-nimeä kantavaa yritystä.

Vähän historiaa josta tuli lähes tutkielma mutta ihmeesti aihe innosti tutkimaan historian havinaa versus nykypäivää.

Vuonna 1860 uuttera kisälli Alexander Edward Tillander suoritti kultaseppämestarin tutkinnon vain 23-vuotiaana ja perusti oman pienen verstaan Pietariin.
Vuonna 1868 Alexanderin määrätietoisesti kasvattama liike sai myös ulkopuolisen rahoittajan ja sen nimeksi tuli A. Tillander & Co.

Vuonna 1870 Alexander Tillander lunasti liikkeen omistuksen takaisin itselleen ja siirsi sen uusiin tiloihin Pietarissa.
Osaavan huushollerskan Alexander sai nuoresta Mathilda Ingmanista, joka niinikään oli laittautunut kotimaasta Pietariin onneaan etsimään. 1870-luvun alussa "gubben" Alexanderilla oli jo hallussaan edustavat tilat ja töissä neljä kisälliä. Pariskunnalle syntyi potra poika; Alexander Theodor Tillander - naimisiin mentiin kun ehdittiin.

Liiketoiminta jatkoi kasvua seuraavina vuosina ja toiminta myös kansainvälistyi.  Elämässä oli vakaata menestyksen makua. Aikanaan Alexander yleni hovihankkijaksi ja olisi saanut aatelisarvonkin, mutta ei suostunut sen edellyttämään kansalaisuuden vaihtoon. Hän ei liioin pitänyt näkösällä tunnustaan, keisarillista kaksoiskotkaa. 

Vuonna 1895 Theodorista tuli liikkeen nuorempi johtaja.
Hieman ennen yrityksen 50-vuotisjuhlia Alexander Edvard myi liiketoiminnan pojalleen Alexander Theodorille. Toiminta jatkui menestyksekkäänä ja Tillander valmisti entistä näyttävämpiä koruja muun muassa tsaari Nikolai II:n perheelle.

Alexander nuorempi nai kaikella komeudella viipurilaisen säätyläistytön Edith Gallénin, joka toi perheen piiriin mainittavan sukulaisen, Akseli Gallen-Kallelan.

Venäjän vallankumous vuonna 1917 pysäytti Tillanderin menestyksekkään toiminnan Venäjällä. Komeasti vietettyjen 50-vuotisjuhlien jälkeen liike muutti kaupungin valtasuonen, Nevski prospektin varrelle. Elämä hymyili leveästi, mutta ei enää pitkään. Satumainen Pietari katoaa kuvista. Alexander Theodor Tillander perheineen muutti tuolloin Suomeen. 

Theodor aloitti liiketoimintansa udelleen Helsingissä syyskuussa 1918 yhdessä kultaseppä Lindmanin kanssa. Vuonna 1921 Lindman osti yrityksen koko liiketoiminnan, mutta jatkoi vanhan toiminimen käyttöä. Theodorin kolme poikaa, Viktor, Leo ja Herbert, astuivat kultasepänoppiin.  Keskimmäinen poika Herbert sai perusteellisen koulutuksen sekä kotona että ulkomailla. Hänestä tuli isän ja isoisän työn ansiokas jatkaja, gemmologina suorastaan uniikki asiantuntija. 

Alexander Theodor Tillander kuoli 1943, ja liikkeen johdossa jatkoi hänen poikansa Herbert Tillander.  

Vuonna 1977 Herbert Tillander myi rahoitussyistä enemmistön yhtiöstä sen toimivalle johdolle. Vuonna 1984 hän ja muut omistajat myivät Oy Tillander AB:n koko osakekannan vuorineuvos Armas Puolimatkalle. 

Tillander siirtyi uudelle omistajalleen tänään entiseltä omistajaltaan sijoittaja Raimo Puolimatkalta. Konttisen perhe osti Tillanderin Puolimatkan perheeltä vuonna 2008. Konttisten suku , omistaa myös Timanttiset-ketjua  Juridisesti Turun Tillander on sama yritys, jonka Alexander E. Tillander perusti Pietariin. 

Venäjän vallankumous pakotti suvun palaamaan Suomeen, jossa Torbjörn Tillander meni oppipojaksi A. Tillander -nimellä tuolloin kulkeneeseen yritykseen. Hän valmistui kultasepäksi ja eteni työpajan johtajaksi ja osakkaaksi. Osakkaina oli myös hänen setiään. Sitten välit tulehtuivat.

Torbjörn Tillander lähti yrityksestä ja perusti oman kultasepänliikkeensä 1950-luvulla. Näin syntyi Atelier Torbjörn Tillander.  

Oy Aleksander Tillander Ab, Helsingin Aleksanterinkadulla toimia Kultajousi-ketjuun kuuluva, Oy Tillander Ab:sta eronnut yritys

Mitä tehdä 16-vuotiaalle, joka ei tahdo mennä lukioon? Hänet voi lähettää yksin Saksaan opiskelemaan jalokiviä, päätti toimitusjohtaja 1980 luvulla. Ja kun tyttären laittaa saksankieliselle opintolinjalle, hän oppii myös kielen. Näin sai alkunsa Tina Tillanderin ura kultaseppäalalla,
Palattuaan Suomeen 17-vuotias Tillander sai lähteä Japaniin opiskelemaan helmiä. Hän tutustui niiden viljelyyn ja sai valita helmitoimittajan isänsä yritykselle, Atelier Torbjörn Tillanderille.

Torbjörn Tillander kuoli vuonna 1992. Seuraavana vuonna Tina Tillander aloitti isänsä toiveen mukaisesti Atelier Torbjörn Tillanderin toimitusjohtajana,

Useiden perheriitojen seurauksena Suomessa toimii nyt neljä Tillander-nimeä käyttävää yritystä. Kahdella niistä ei ole enää kytköstä sukuun. 

Atelier Torbjörn Tillanderissa Tina Tillander jatkaa isänsä vaalimaa käsityöperinnettä. Myymälä sijaitsee Helsingin Kluuvikadulla. Muutamaa kerrosta ylempänä työskentelevät yrityksen kuusi kultaseppää. 
Pajan pienessä sivuhuoneessa he sekoittavat hienokultarakeisiin hopeaa ja kuparia, jotta korujen valmistukseen saadaan juuri oikeansävyistä kultaa. Sen jälkeen alkaa pikkutarkka käsityö. Yritys tekee uniikkikoruja. Myymälässä on myynnissä myös antiikkikoruja.
Tina Tillanderin äiti Paula Tillander toimii yhä yli 70-vuotiaana Atelier Torbjörn Tillanderin hallituksessa puheenjohtajana ja osallistuu myös yrityksen pyörittämiseen.

Helsingin Aleksanterinkadulla toimii koruliike Alexander Tillander. Yritysnimi on ostettu suvulta 1990-luvulla.  Tina Tillanderin sisko Annette Tillander, joka oli siihen saakka toiminut perheyrityksessä, perusti vuonna 2007 oman kilpailevan koruateljeensa. Se rikkoi siskosten välit. Annette Tillander omistaa yhä puolet Atelier Torbjörn Tillanderista. ”Hän ei luonnollisestikaan ole hallituksessa, koska hän pitää kilpailevaa yritystä.

Vuoden kaunen koru 2014 by Annette Tillander / Fanny Rose.

Itse nimi Tillander, mikä on suojattu sukunimi. Tällä hetkellä sukunimen haltijoita on 116 (2015) kappaletta.

  ***************

Sirokoru Oy

Sirokorun perustaja Matti Hyvärinen

  

Vuoden kultaseppäliitto  alkoi valita vuoden kultaseppää ja ensimmäinen valita oli 1987 Matti Hyvärinen. Nimetyksi tulee henkilö, joka tunnetaan etevänä kulta- tai hopeaseppänä. Vuoden kultaseppä on työskennellyt alalla vähintään viisi vuotta tai hänellä on muita erityisiä ansioita kultasepän alalla.

Matti Hyvärisen saavutuksia:

Diamonds International Award 1967, New York
RJA President’s Display Award 1977, New York
International Pearl Design Contest, HM. 1983, Tokyo
Gemmy Award, HM. 1987, Los Angeles
The first chosen Goldsmith of the Year 1987, Finland
International Art Competition, Certificate of Excellence 1988
15th Novum Calendar Competition Award 1990, München
International Prix Arctica Competition III prize 1992, Kemi
Finalist, World Competition of Arts and Crafts 1999, Japan
Finalist in the International Craft Competition 2001, Itami
CV in Who is Who in the World XI
Several Titles of Honour

Sirokoru pääasiallisesti valaa korunsa ja Matti Hyvärinen onkin kirjoittanut aiheesta Opetushallituksen hyväksymän kirjan:  

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Valaminen

Matti Hyvärisen  hieno uniikki meripihkakoru,
hinta 1.800 eur.



















Matti Hyvärinen pyörittää tiloissa poikansa Tomi Hyvärisen kanssa Sirokorun lisäksi toista yritystä, Diacast Oy:tä, joka keskittyy valupalveluun sekä kultasepän työvälineiden kauppaan. Se tuo maahan alan tuotteita ja välittää niitä eteenpäin yrityksille ja oppilaitoksille.

Kiillotuskoneita



 Alipainevalukone ja muita härpäkkeitä

 Erilaisia aihioita

 Uniikkikoruja

Sirokorun vienti keskittyy lähinnä Ruotsiin ja Saksaan design-koruina. Ekologinen hopea on yksi yrityksen oman tuotekehityksen tuloksista

Sirokorussa on kehitetty uusi jalopronssi, Aurinkopronssi

Aurinkopronssi on rekisteröity innovaatiotuote. 

Aurinkopronssi on kullankeltaista, huippukiillottuvaa, helppohoitoista kullan tapaan.

Matti Hyvärisen koru Brilliant - näyttelyssä.

1950-luvulla ensimmäisen yrityksensä perustanut Hyvärinen tuo mielellään esiin kotiseutunsa merkityksen suomalaisen korutaiteen maailmanvalloituksesta puhuttaessa.

Korutaiteilija ei ole mielestään kaunis

Korutaiteilija Matti Hyvärinen ei ole ajatellut eläkkeelle jäämistä, vaikka mittarissa on jo 78 ikävuotta. – En ymmärrä rintamakarkuruutta. Jos kerran jotain osaa, on sitä tehtävä niin kauan kuin pystyy.

1. Silloin pelkäsin…
– Eipä tule mieleen tilannetta, jossa olisin pelännyt. Ehkä olen osannut välttää sellaiset tilanteet.

2. Ärsyttävin luonteenpiirteesi?
– Tätä pitää kysyä muilta. Olen pedantti boheemi.

3. Aiotko juosta maratonin tai onko sinulla jokin muu hurja tavoite, mikä?
– Olen tehnyt näitä töitä yli 60 vuotta ja yritän edelleen työlläni hyödyttää yhteisöämme.

4. Koulutodistuksen huonoin ja paras numero?
– 7 ja 10 ( lukion keskiarvo 9).

5. Mikä on kauneinta sinussa?
– En usko, että minussa olisi piirrettä tai ominaisuutta, jonka voisi määritellä kauniiksi. Pyrin olemaan rehellinen.

6. Mihin syksyllä kannattaisi mennä?
– Sienimetsään.

7. Mitä haluaisit kysyä seuraavalta haastateltavalta?
– Riippuu henkilöstä. Joiltakin voisi kysyä esimerkiksi, mitä konkreettista olet saanut aikaan tänään tai elämäsi aikana? Onko se saamasi palkan arvoinen vastine?

8. Edellinen Hän, The Voice Kids -kilpailuun osallistunut Eevi Reini halusi kysyä, mikä on noloin tilanne, johon olet elämäsi aikana  joutunut?
– Mikäköhän niistä monista mokauksista on noloin?

Näyttely O-galleriassa 24.11.-13.12.2015 Matti Hyvärinen –
Muototaiteen vapaaottelija

Näyttelyssä on esillä Hyvärisen koruja, veistoksia ja maalauksia koko hänen lähes 60-vuotisen uransa ajalta.
Näyttelyn keskeinen teema on ekoaktiivisuus. Matti Hyvärinen on ottanut kantaa teoksillaan luonnon puolesta, mutta hän on myös kehittänyt uusia valmistusmenetelmiä, jotka ovat vähentäneet haitallisten kemikaalien käyttöä korujen valmistamisessa.

EXCURSIO - PÄIVÄ

Tämän ensimmäisen jaksomme lopuksi  järjestin koulullemme excurssiopäivän "isolle kirkolle", Helsinkiin.


Olin iloinen kun kiinnostusta riitti ja lähtijöitä oli yli 20 henkeä. Kiitos myös opettajien joustavuudelle.

Ensimmäiseksi vierailupaikkamme Pitäjänmäellä,
Kalevalan korussa (teksti kopioitua)

Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten nasisten liitto. Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti rautakautisten muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista

Kalevala Korun tuotteet on aina valmistettu Suomessa. Sen sijaan Kalevala Korun tytäryhtiön Lapponian Jewelry Oy:n tuotantoa on ollut hopeakorujen osalta myös Kiinassa ennen kuin yritys siirtyi Kalevala Korun omistukseen.  

Kalevala Korun tehdas, myynti ja hallinto toimivat omassa kiinteistössä Helsingin Pitäjänmäellä. Kaikki korut valmistetaan Suomessa ja raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan suomalaista alkuperää olevia materiaaleja. Yritys vaalii huolella vahvaa tuotemerkkiään. Se näkyy kaikessa yrityksen toiminnassa, niin myynnissä, valmistuksessa kuin markkinoinnissakin. Kalevala Koru on Brändien arvostus 2015 -bränditutkimuksen mukaan Suomen 11:nneksi arvostetuin tuotemerkki.

*********

Seuraava kohde:  Kansallismuseo ja Brilliant-näyttely

Kristinan Saarikorven mestarityö.Tämä työ lumosi kyllä minua eniten. Värit valitettavasti ovat tässä liian hailakat, sininen emali loisti kuin brillantti. 

Kultaseppämestari Kristian Saarikorven tekemisen filosofia kiteytyy huipputeknologian ja huippukäsityön yhdistämiseen. Kun nämä sulautuvat yhteen, vain luovuus on kattona ja näin muodostuu ennennäkemätön lopputulos. Saarikorven muotokieli versoo vanhasta maailmasta, muinaisen Egyptin koruista, art decosta. Toteutus on kuitenkin aina moderniakin modernimpi. Saarikorpi tunnetaan 3D-teknologian uranuurtajana Suomessa. Hän mallintaa ja printtaa korut, viimeinen silaus syntyy käsityönä. Saarikorpi on sekoitus muotoilijaa, kultaseppää ja insinööriä. Ehtymättömän idea-arsenaalin uusimpana tulokkaana on mobiilisovellus, jonka avulla jokainen pystyy suunnittelemaan omia uniikkeja koruja.

Kirsti Doukasin rannerengas

Vaikuttava historiallinen henkilö, ooppera, koskettava katkelma kirjallisuutta ovat antaneet lähtökohdan muotoilija Kirsti Doukasin koruihin. Koruista jokainen kertoo ainutkertaista tarinaa. Ytimessä asuu aina tunnontarkka taustatyö. Doukasin uteliaisuus, rohkeus, pähkähullutkin ideat säestävät tuotantoa. Maineikas ja palkittu muotoilija työskentelee tuntosarvet herkkinä ja on valmis suuriin harppauksiin luodakseen uutta. Jalometallien lisäksi korut muotoutuvat muovista, jalo - kivistä, helmistä, lasista. Myös sattuma saa valikoidusti sijaa. Doukas ei kahlitse itseään perinteisiin. Perinteiset, hienot työmenetelmät kulkevat uuden ajattelun ja teknologian rinnalla. Hän vaatii koruilta aina viimeisen silauksen, pienintäkään yksityiskohtaa unohtamatta. Doukas on tehnyt pitkän uran Kalevala Korussa ja hän valmistaa koruja myös omassa yrityksessään Saarikorpi Designissa. Hänen tuotantoaan on esitelty laajalti myös kansainvälisissä näyttelyissä.

Näyttelyn hauskin esine: 

Hopeaseppämestari Toivo Valkaman käsissä on syntynyt hopeinen liemikulho. 

 

Kultainen kypärä jääkiekkoilijoille, hopeatarjotin Persian shaahille. Hopeaseppämestari Toivo Valkaman käsissä on syntynyt töitä äärilaidasta toiseen. Laatuvaatimus on ollut aina ankara ja Valkama on täyttänyt vaatimuksen kerta toisensa jälkeen. Notkeasti muotoutuva hopea on ollut kädentaidon mestarille materiaaleista mieleisin. Metallin työstäminen on vaatinut tekijältä pitkäjänteisyyttä. Mielikuvituksellisetkin työt Valkama on takonut käsin. Metallilevyn pakottaminen vaikkapa saranoista avautuvaksi konnakulhoksi on vienyt viikkojen työn. Käyttöesineet ovat edellyttäneet myös erilaisten mekanismien kehittämistä ja hallintaa. Tilaustyöt ovat työllistäneet Valkamaa runsaasti 1960-luvun lopulla alkaneen uran varrella. Töiden korkea vaikeuskerroin ei ole pelottanut tekijää. Se on tuonut työhön vain lisää mielenkiintoa. 

Pyrstö = liemikauha 

 Matti Hyvärinen:

Abstraktit, veistosmaiset korut itävät Matti Hyvärisen alitajunnan laskoksissa. Koruissa kohtaavat tekninen taituruus ja taiteellinen näkemys. Korut viestivät henkisiä arvoja ja ottavat myös kantaa esi - merkiksi merensuojelun tai köyhimpien puolesta. Hyvärinen on ollut rakentamas - sa suomalaisen korun maailmanmainetta 1960-luvulta alkaen. Jo uransa alussa hän keräsi kansainvälistä huomiota voittamal - la ”Timanttien Oscar” -palkinnon Rich and Poor -korullaan, joka yhdisti aika - naan vallankumouksellisesti hienoimpia timantteja ja rujoa graniittia. Hyvärinen valmistaa korunsa valaen, emo - kappaleen käsityönä. Mestarikultasepän tiedemiesminä on kehittänyt materiaale - ja, esimerkiksi ekologisen hopeaseoksen, joka mahdollistaa korujen valmistuksen ilman kemikaaleja. Hyvärisen perustaman Sirokorun tuotantoa on ollut esillä yli sa - dassa näyttelyssä eri puolilla maailmaa.

    Jouni Salo

Kultaseppämestari Jouni Salo loihtii korunsa jalokivistä, kullasta ja platinasta kirurgintyön tarkkuudella. Eleganteissa koruissa katseen vangitsevat upeat kivet, joista harvinaisimmat ovat asteroidivyö - hykkeen aarteita, meteoriitin kappaleita. Huippuosaajan korut herättävät visuaalista nautintoa, mutta ne voivat kantaa myös suuria tunteita, onnen hetkiä, rakkautta, kaipuutakin. Alexander Tillanderilla työskentelevän Salon korut saavat muotoja luonnosta, koruissa on lehtiä, kukka-aiheita, jotakin orgaanista. Koruista löytyy perinteisiä elementtejä, mutta siellä on myös jotakin joukkoon kuulumatonta. Koru voi avata tien hyvin lähelle toista ihmistä. Yhteys korun kantajaan ja sopiva sieluntila syn - nyttävät koskettavan korun, kuten sor - muksen, jossa timantein koristellut enkelin siivet suojaavat pientä kultaista lapsen sydäntä

Entisajan juhlakattaus 

Entisajan rahakätkö

Hautajaiskulkuevaakuna 1666 kuolleen Erik von der Linden muistoksi, 

Paraisten kirkosta. 

Suuria puusta veistettyjä sukuvaakunoita kannettiin hautajaiskulkueessa ja ne sijoitettiin vainajan muistoksi kirkkoon, kuten myös hautajaismiekat ja hautajaishaarniskat.

Ruotsin- ja venäjänvallan aikaisia hopeaesineitä