TYÖHARJOITTELU ON ALKANUT

Seuraava jakso on lähtenyt käyntiin ja työharjoittelu Loimaalla Kelloliike J.Mäkelällä alkoi 2 viikkoa sitten.

Tässä esittelyvideo:
Kuva kannattaa isontaa.

Ensimmäinen viikko meni vähän ympärille katsoessa ja miettiessä mitä missäkin sijaitsi.

Joulun lähestyessä jokainen koru ja esine pitää olla kiiltävimmässä kunnossa. Suoraan tarkoittaen pääsin kiillottamaan esineitä ja koruja jo loppuviikosta.

Tätä ensin, annetaan kuivua ja kiillotetaan.



















Osa koruista kiilsi ja osa vielä odotti vuoroaan. 

Jossain vaiheessa pääsin sisustamaan Lumoa-korut hyllyyn.

 

Myös Nomination-kaappi vaihtoi paikkaa ja tässä kädenjälkeni.


















Sisällä ei tarvitse olla jatkuvasti, välillä ulkoillaan Danten kanssa, käydään postissa, pankissa tai vain muuten haistellaan puskia (siis Dante).

Jep, tässä mä katson sen näköisenä jotta ois vähän asiaa tuonne ulos  !!

Tämmöinen Ihana ylellisyys, henkilölle jolla on jo kaikkea:
Kultainen shampanjavispilä.

• Kultaa
• Kirkas zirkoni
• Sisään vedettävä malli
• Vispilän mitta suljettuna n. 8cm
• Vispilän mitta avonaisena n. 14cm
• Hinta 495,-

No joskus sitä tarttuu itsellekin jotain kivaa omaan sormeen. Gondan naamio:
Björn Wecktrömin Lapponialle suunnittelema sormus, jonka täytyy olla keskisormessa. Sormus joka julistaa kantajansa voimaa ja asennetta ja taatusti herättää keskustelua. Silmät kuin vasarat, naamion uurteet kuin laaksot, kulmat terävät.

No tietty hurahdin (kiitos omistajan Agnetan) Pandoraan kun ranteeseeni ilmestyi perusketju johon oli aivan pakko alkaa kerätä erilaisia paloja. Nomination jälkeen toinen koukuttava asia.

Aamut ajomatkat Loimaalle ovat kauniita, pientä pakkasta välillä ja kaunis rauhallinen maisema. Kuin yksin tällä planeetalla, ainakin osan matkaa.

Ihan sitä samaa ei voi sanoa illoista, on pimeää ja usein tosi sumuista. Näkyvyys onneton.  Joskus sitä huomaa odottavansa lunta ja pakkasien tuloa.

Tietysti olen päivät kaupungissa missä Bisons vaikuttavat todella vahvasti. Joka kotiotteluissa liput liehuvat sponsori-kauppiaitten ulkopuolella.
Mikä se sellainen kauppias/yrittäjä sitten on kuka ei noita sarvipäitä sponsoroisi. Tästä vielä kuulen ja paljon.... :-)

EXCURSIO - PÄIVÄ

Tämän ensimmäisen jaksomme lopuksi  järjestin koulullemme excurssiopäivän "isolle kirkolle", Helsinkiin.


Olin iloinen kun kiinnostusta riitti ja lähtijöitä oli yli 20 henkeä. Kiitos myös opettajien joustavuudelle.

Ensimmäiseksi vierailupaikkamme Pitäjänmäellä,
Kalevalan korussa (teksti kopioitua)

Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten nasisten liitto. Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti rautakautisten muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista

Kalevala Korun tuotteet on aina valmistettu Suomessa. Sen sijaan Kalevala Korun tytäryhtiön Lapponian Jewelry Oy:n tuotantoa on ollut hopeakorujen osalta myös Kiinassa ennen kuin yritys siirtyi Kalevala Korun omistukseen.  

Kalevala Korun tehdas, myynti ja hallinto toimivat omassa kiinteistössä Helsingin Pitäjänmäellä. Kaikki korut valmistetaan Suomessa ja raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan suomalaista alkuperää olevia materiaaleja. Yritys vaalii huolella vahvaa tuotemerkkiään. Se näkyy kaikessa yrityksen toiminnassa, niin myynnissä, valmistuksessa kuin markkinoinnissakin. Kalevala Koru on Brändien arvostus 2015 -bränditutkimuksen mukaan Suomen 11:nneksi arvostetuin tuotemerkki.

*********

Seuraava kohde:  Kansallismuseo ja Brilliant-näyttely

Kristinan Saarikorven mestarityö.Tämä työ lumosi kyllä minua eniten. Värit valitettavasti ovat tässä liian hailakat, sininen emali loisti kuin brillantti. 

Kultaseppämestari Kristian Saarikorven tekemisen filosofia kiteytyy huipputeknologian ja huippukäsityön yhdistämiseen. Kun nämä sulautuvat yhteen, vain luovuus on kattona ja näin muodostuu ennennäkemätön lopputulos. Saarikorven muotokieli versoo vanhasta maailmasta, muinaisen Egyptin koruista, art decosta. Toteutus on kuitenkin aina moderniakin modernimpi. Saarikorpi tunnetaan 3D-teknologian uranuurtajana Suomessa. Hän mallintaa ja printtaa korut, viimeinen silaus syntyy käsityönä. Saarikorpi on sekoitus muotoilijaa, kultaseppää ja insinööriä. Ehtymättömän idea-arsenaalin uusimpana tulokkaana on mobiilisovellus, jonka avulla jokainen pystyy suunnittelemaan omia uniikkeja koruja.

Kirsti Doukasin rannerengas

Vaikuttava historiallinen henkilö, ooppera, koskettava katkelma kirjallisuutta ovat antaneet lähtökohdan muotoilija Kirsti Doukasin koruihin. Koruista jokainen kertoo ainutkertaista tarinaa. Ytimessä asuu aina tunnontarkka taustatyö. Doukasin uteliaisuus, rohkeus, pähkähullutkin ideat säestävät tuotantoa. Maineikas ja palkittu muotoilija työskentelee tuntosarvet herkkinä ja on valmis suuriin harppauksiin luodakseen uutta. Jalometallien lisäksi korut muotoutuvat muovista, jalo - kivistä, helmistä, lasista. Myös sattuma saa valikoidusti sijaa. Doukas ei kahlitse itseään perinteisiin. Perinteiset, hienot työmenetelmät kulkevat uuden ajattelun ja teknologian rinnalla. Hän vaatii koruilta aina viimeisen silauksen, pienintäkään yksityiskohtaa unohtamatta. Doukas on tehnyt pitkän uran Kalevala Korussa ja hän valmistaa koruja myös omassa yrityksessään Saarikorpi Designissa. Hänen tuotantoaan on esitelty laajalti myös kansainvälisissä näyttelyissä.

Näyttelyn hauskin esine: 

Hopeaseppämestari Toivo Valkaman käsissä on syntynyt hopeinen liemikulho. 

 

Kultainen kypärä jääkiekkoilijoille, hopeatarjotin Persian shaahille. Hopeaseppämestari Toivo Valkaman käsissä on syntynyt töitä äärilaidasta toiseen. Laatuvaatimus on ollut aina ankara ja Valkama on täyttänyt vaatimuksen kerta toisensa jälkeen. Notkeasti muotoutuva hopea on ollut kädentaidon mestarille materiaaleista mieleisin. Metallin työstäminen on vaatinut tekijältä pitkäjänteisyyttä. Mielikuvituksellisetkin työt Valkama on takonut käsin. Metallilevyn pakottaminen vaikkapa saranoista avautuvaksi konnakulhoksi on vienyt viikkojen työn. Käyttöesineet ovat edellyttäneet myös erilaisten mekanismien kehittämistä ja hallintaa. Tilaustyöt ovat työllistäneet Valkamaa runsaasti 1960-luvun lopulla alkaneen uran varrella. Töiden korkea vaikeuskerroin ei ole pelottanut tekijää. Se on tuonut työhön vain lisää mielenkiintoa. 

Pyrstö = liemikauha 

 Matti Hyvärinen:

Abstraktit, veistosmaiset korut itävät Matti Hyvärisen alitajunnan laskoksissa. Koruissa kohtaavat tekninen taituruus ja taiteellinen näkemys. Korut viestivät henkisiä arvoja ja ottavat myös kantaa esi - merkiksi merensuojelun tai köyhimpien puolesta. Hyvärinen on ollut rakentamas - sa suomalaisen korun maailmanmainetta 1960-luvulta alkaen. Jo uransa alussa hän keräsi kansainvälistä huomiota voittamal - la ”Timanttien Oscar” -palkinnon Rich and Poor -korullaan, joka yhdisti aika - naan vallankumouksellisesti hienoimpia timantteja ja rujoa graniittia. Hyvärinen valmistaa korunsa valaen, emo - kappaleen käsityönä. Mestarikultasepän tiedemiesminä on kehittänyt materiaale - ja, esimerkiksi ekologisen hopeaseoksen, joka mahdollistaa korujen valmistuksen ilman kemikaaleja. Hyvärisen perustaman Sirokorun tuotantoa on ollut esillä yli sa - dassa näyttelyssä eri puolilla maailmaa.

    Jouni Salo

Kultaseppämestari Jouni Salo loihtii korunsa jalokivistä, kullasta ja platinasta kirurgintyön tarkkuudella. Eleganteissa koruissa katseen vangitsevat upeat kivet, joista harvinaisimmat ovat asteroidivyö - hykkeen aarteita, meteoriitin kappaleita. Huippuosaajan korut herättävät visuaalista nautintoa, mutta ne voivat kantaa myös suuria tunteita, onnen hetkiä, rakkautta, kaipuutakin. Alexander Tillanderilla työskentelevän Salon korut saavat muotoja luonnosta, koruissa on lehtiä, kukka-aiheita, jotakin orgaanista. Koruista löytyy perinteisiä elementtejä, mutta siellä on myös jotakin joukkoon kuulumatonta. Koru voi avata tien hyvin lähelle toista ihmistä. Yhteys korun kantajaan ja sopiva sieluntila syn - nyttävät koskettavan korun, kuten sor - muksen, jossa timantein koristellut enkelin siivet suojaavat pientä kultaista lapsen sydäntä

Entisajan juhlakattaus 

Entisajan rahakätkö

Hautajaiskulkuevaakuna 1666 kuolleen Erik von der Linden muistoksi, 

Paraisten kirkosta. 

Suuria puusta veistettyjä sukuvaakunoita kannettiin hautajaiskulkueessa ja ne sijoitettiin vainajan muistoksi kirkkoon, kuten myös hautajaismiekat ja hautajaishaarniskat.

Ruotsin- ja venäjänvallan aikaisia hopeaesineitä